Vanessa pakkasi hikihatussa tavaroitaan pahvilaatikoihin. Hän oli juuri saanut suoritettua opintonsa loppuun ja huomenna hänen olisi luovutettava pieni ja tunkkainen asuntolahuoneensa jollekin uudelle opiskelijalle. Neljä vuotta oli kulunut ihmeen nopeasti. Tai ei se oikeastaan ihme ollut, sillä Danny oli astunut kuvioihin jo ensimmäisenä vuonna, eikä historiankirja enää sen jälkeen ollut se kiinnostavin juttu. Vanessa ei oikeastaan edes ymmärtänyt, miksi oli valinnut pääaineekseen historian. Sitä pohtiessaan hänen katseensa osui tutunnäköiseen kirjaan hyllyn perällä. Sehän oli hänen vanha päiväkirjansa!

Vanessa istui sängylle ja päätti lukaista pari sivua ennen kuin siirtyisi lajittelemaan kierrätykseen meneviä kirjojaan. "Rakas Päivi, tänään..."

"me tehtiin iskän kanssa räiskäleitä ja mä sain paistaa! Tai no, paistoin sen ekan ja isi sanoi että se oli ihan palanut, vaikka ei se edes ollut. Vähän tumma vain. Niin ja äitistä oli tullut vampyyri kun se tuli töistä."

*

"Rakas Päivi, äiti jäi pois töistä kun se ei voi olla auringossa. Sillä on tosi siisti arkku, jossa se nukkuu päivisin. Tänään kun aurinko nousi niin se meni nukkumaan ja mä sanoin että "Hyvää huomenta äiti!", koska kello oli jo aamu. Mä en saa hyppiä niiden sängyllä, mutta isi oli jo töissä, eikä äiti voinut tulla sen arkusta, joten mä sain hyppiä ihan rauhassa. Kivaa, että äiti on vampyyri."

*

"Rakas Päivi, pappa tuli tänään käymään just kun mä olin etsimässä roskiksesta mun vanhaa barbia, jonka äiti heitti pois kun sillä ei ollut päätä. Siis sillä barbilla."

"Pappa kysyi, että voinko mä tulla hoitamaan sen kissaa kun se menee jonkun Noidat Ry:n järjestämälle kurssille. Mä sanoin, että mun pitää kysyä lupa äidiltä, mutta se on nyt arkussa. Pappa on hassu ja se luuli että äiti on kuollut, mutta kun mä sanoin että se on vampyyri ja siks sen pitää nukkua arkussa, niin se ei uskonut."

"Sitten sen tietysti piti mennä kurkkaamaan sen arkkuun, ja hyvä ettei se saanut sydänkohtausta."

"Kun isi tuli kotiin, niin ne alkoi papan kanssa riidellä. Pappa ei tykännyt siitä, mikä äiti on, vaikka nehän on iskän kanssa noitia, mikä on musta paljon oudompaa kuin vampyyrit."

*

"Rakas Päivi, äiti ja minä oltiin illalla heittelemässä palloa kun pappa tuli taas käymään."

"Mun piti mennä sisälle, mutta mä livahdinkin puun taakse, koska mä halusin kuulla mistä ne puhuu."

"Yhtäkkiä pappa otti taikasauvansa ja äitistä tuli ihan outo."

"Miten se voi tehdä äitille niin? Ja mitä vikaa muka vampyyreissä on?"

"Sitten isi tuli ja ne alkoi taas riidellä. Pappa sanoi, ettei se anna vampyyrin asua saman katon alla kun minä."

"Sitten isi taikoi sen pois. Se ei kertonut mihin se meni, mutta mä luulen, että johonkin tosi kauas."

*

"Mulla oli tänään synttärit, mutta niiden juhlinta jäi vähän kesken. Äiti ei ollut pystynyt pitämään hampaitaan erossa isistä, joten nyt sekin on vampyyri. Ne ei uskaltaneet jäädä mun luo, joten ne lähti kai Transsylvaniaan ja äiti sanoi, ettei me varmaankaan enää nähdä. Toivottavasti ne ainakin pysyivät erossa siitä taksikuskista..."

"Ne jätti mulle meidän talon, mutta mä päätin, että pidän tontin ja talo puretaan ja kun mä tulen yliopistosta, niin rakennan uuden. Sitten mä rupesin pakkaamaan mun vaatteita yliopistoa varten ja katsoin viimeisen kerran meidän perhettä kun se oli vielä onnellinen."

"Miksei kaikki vain voi olla niin kuin ennen? Miksi mun perheen pitää olla niin outo? No, mun omasta perheestä ei ainakaan tule outoa ja se on varma."

--

Kuvat on nyt sitä mitä on, mutta niiden piti olla mustavalkoisia, enkä tiennyt muutakaan keinoa kuin tehdä niistä valokopiot joten... Mutta onneksi se on vain tässä osassa.